Reilun vuoden mittainen puserrus on osaltani ohi. Hankkeen päätösseminaari on pidetty, viimeiset kokoukset kokousteltu ja raportit naputeltu loppuun. On viimeisen blogikirjoituksen aika.
Lähidemokratiaseminaari järjestettiin vajaa viikko sitten, ti 25.8. Osallistujia oli paikan päällä järjestäjät mukaan lukien 42. Livenä seminaaria verkon kautta seurasi suunnilleen toiset 40 - ja kun tänään katsoin katselumäärää, se oli huikeat 575! Montako katsojaa katselukertojen taustalla sitten tosiasiallisesti onkaan, en tiedä, mutta puoletkin tuosta määrästä on silti oikeasti todella monta lähidemokratiasta kiinnostunutta. Kiitos kaikille mielenkiinnostanne!
Seminaarista on saatu paljon myönteistä palautetta, vain tekniikan hienoinen töksähtely jotakuta hieman harmitti. Erityisesti Jenni Airaksisen alustus sai kiitosta, samoin nuvan Heidi Hannulan puheenvuorosta oli kovasti pidetty. Sisältö kaikkineen oli palautteenantajien mielestä onnistunut ja tavoitteemme monipuolisten näkökulmien mukaantuomisesta toteutui myös yleisön mielestä. Ammattijuontajan mukaanottamista pidettiin varsin tervetulleena, ja Salovaara saikin pidettyä iltapäivän hienosti aikataulussa ja sujuvana.
Kokeilumielellä meillä oli myös käytössä viestiseinä, jonka kautta seminaariin sai laittaa kommentteja. Poimin niistä muutaman tähän ja haluan myös kommentoida osaa, koska niissä selkeä kysymys on mukana.
Lähidemokratiatoimikunta ja -hanke tuntuvat tulleen tarpeeseen. Tekemistä kuitenkin riittää vielä! Onko toimikunnan toimintaa tarkoitus jatkaa?
Lähidemokratiatoimikunnan on tarkoitus syksyn aikana tehdä kunnanhallitukselle esitys siitä, millä keinoin lähidemokratian edistämistä voitaisiin jatkaa. Yksityiskohdat ovat vielä avoinna.
Onko hankkeen puitteissa selvitetty mihin asioihin kuntalaiset eivät koe voivansa vaikuttaa vaikka haluaisivat?
Ei valitettavasti ole - vuoden hankkeessa piti kuitenkin olla realistinen ajankäytön kanssa. Tämä olisikin varsin mielenkiintoinen ja hyödyllinen selvityksen kohde, joten vinkkiä eteenpäin.
Moni kuntalainen ei ota aloitetta itseään jurppiviin epäkohtiin, koska ajattelevat, että eipä se kuitenkaan mitään auta... Pieni saa harvoin ääntään kuuluviin.
Tämähän onkin varsin valitettava ajattelumalli - ja toivottavasti tulevaisuudessa vähenemään päin. Hiljaa odottamallakaan asiat harvoin etenevät, joten minun uusi mottoni on: mitään ei saa, jos ei edes yritä.
Jos haluat lukea tarkemmin hankkeen tuloksista, havainnoista ja jatkotoimenpide-ehdotuksista, klikkaa itsesi Lempäälän kunnan Osallistu ja vaikuta-sivuille. Sieltä hankkeen sivulta löydät hankkeen julkaisun sekä toimintatutkimuksen raportin. Hankkeen varsinainen loppuraportti lisätään sivuille, kun se on hyväksytty ohjausryhmässä ja käsitelty kunnanhallituksessa. Sivuilta löytyy myös linkki seminaarin taltiointiin ja materiaaleihin.
Haastava, mutta hieno vuosi on takana. Siitä suuri kiitos lähidemokratiatoimikunnalle ja kaikille viranhaltijoille, luottamushenkilöille, yhdistysihmisille ja muille hyville tyypeille, joiden kanssa olen saanut tehdä yhteistyötä hankkeen puitteissa! Minun osaltani on aika ripustaa piikkarit naulaan ja suunnistaa kohti uusia etappeja.
Oikein hyvää syksyä,
Anna Kulmakorpi
lähidemokratiahankkeen projektisuunnittelija ajalla elokuu 2014-elokuu 2015
maanantai 31. elokuuta 2015
perjantai 21. elokuuta 2015
Lempäälän lähidemokratiakokeilusta oppia muuallekin
Ajankohtaista Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) verkkosivuilla:
Lempäälän lähidemokratiakokeilusta oppia muuallekin - Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR)
Seminaarin ilmoittautuminen päättyi varsinaisesti eilen torstaina. Ilmoittautumisia on tullut mukavasti, kiitos mielenkiinnosta ja tervetuloa!
Jos nyt harmittelet siellä, että missasit ilmon, niin eipä huolta! Sillä vielä ehdit saada linkin livelähetyksen seuraamista varten, kun hihkaiset tahdonilmauksesi viikonlopun aikana osoitteeseen anna.kulmakorpi@lempaala.fi.
Ak
Lempäälän lähidemokratiakokeilusta oppia muuallekin - Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR)
Seminaarin ilmoittautuminen päättyi varsinaisesti eilen torstaina. Ilmoittautumisia on tullut mukavasti, kiitos mielenkiinnosta ja tervetuloa!
Jos nyt harmittelet siellä, että missasit ilmon, niin eipä huolta! Sillä vielä ehdit saada linkin livelähetyksen seuraamista varten, kun hihkaiset tahdonilmauksesi viikonlopun aikana osoitteeseen anna.kulmakorpi@lempaala.fi.
Ak
perjantai 7. elokuuta 2015
Kutosvaihde silmään ja täysillä loppuun
No niin, hanke lähestyy loppuaan ja viimeinen kuukauteni Lempäälän lähidemokratian parissa on käynnistynyt. Varsin puuhakas elokuu onkin tiedossa, kun hankkeen raportit ja julkaisu pitää saattaa valmiiksi ja muutenkin ns. solmia langanpäitä.
Ja loppuhuipentuma eli seminaari lähestyy kovaa vauhtia. Ohjelmaan on pyritty saamaan useita eri näkökulmia, ja siksi iltapäivä on melko tiivis. Lempäälän kokemusten lisäksi palveluiden osallistamiseen meitä johdattelee Jenni Airaksinen johtamiskorkeakoululta - olen päässyt kerran nauttimaan hänen dynaamisesta esiintymisestään, joten suosittelen, kannattaa tulla kuulemaan! Hankkeen tuloksia availlaan myös, ja uusi kunnanjohtajamme Heidi Rämö luo näkymää, kuinka tästä eteenpäin. Tilaisuuden läpi meidät johdattelee varmasti kaikille tuttu ääni eli toimittaja Pertti Salovaara.
Joten, tsekkaa tarkempi >>> OHJELMA
Ja ilmoittaudu mukaan >>> ILMOITTAUTUMINEN
Ja nyt täytyy vähän paukutella henkseleitä, sillä kuten varmaan ohjelmasta huomasit, Talkoopäivä ry tulee seminaariin jakamaan Lempäälälle Suomen talkoohenkisin kunta 2015 - palkinnon!! Vähänkö olen ylpeä :D
Vielä muutama ajatus viikonlopun ratoksi:
Hankkeen yhteydessä toteutetun toimintatutkimuksen tarkoituksena oli kerätä kokemuksia lähidemokratian ”sisäänajamisesta” keskisuureen kuntaan sekä kirjata ne ylös, jotta kaikki voisivat hyötyä siitä. Yksi asia, jota toimintatutkimuksen raportissa pohditaan paljon, on itse lähidemokratia ja sen ymmärtäminen.
Yleisesti ottaen yhteistyön, yhteisen kehittämisen ja keskustelun pohjana on oleellista, että kaikki osapuolet - tässä tapauksessa viranhaltijat, luottamushenkilöt ja kuntalaiset - puhuvat samasta asiasta. Lähidemokratia on terminä hyvin moniulotteinen ja ihmiset voivat ymmärtää sen kovin eri tavoin. Samoin sanasta heräävät mielikuvat voivat vaihdella paljonkin. Lähidemokratia -sanan ohella paljon käytetty osallisuus, osallistaminen ja osallistuminen voidaan nekin käsittää eri tavoin.
Mitä lähidemokratia sitten on? Tätä kysymystä on pohdittu moneen kertaan hankkeen aikana sekä lähidemokratiatoimikunnassa ja ohjausryhmässä että erinäisissä muissa kokoonpanoissa. Itse monia keskusteluja asian tiimoilta käyneenä sanoisin, että se on toimintaa, joka tukee edustuksellista demokratiaa. Tällä toiminnalla taas on monia eri muotoja kuten käyttäjädemokratia, tekemisen demokratia ja alueellinen demokratiasta, joka lienee sekoitus molempia edellisiä ja edustuksellista demokratiaa. Käytännössä lähidemokratian keinoja ovat sähköiset vaikuttamismahdollisuudet (otakantaa.fi, kuntalaisaloite.fi), tilaisuudet kuten asukas- ja kyläillat, asiakasraadit ja foorumit, kyselyt ja kartoitukset, osallistuva budjetointi, yhdistystoiminta, muu vapaaehtoistoiminta, talkoot ja niin edelleen.
Ehkä asiaa pitääkin lähestyä pohtimalla ensin, mikä on lähidemokratian tavoite? Päätöksenteko yhteisistä asioista tai ainakin mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon, yhteisten ja yhteiskunnallisten asioiden edistäminen ja/tai parantaminen? Tällaista tavoitteiden asettelua seuraakin luontevasti kysymys, mitä kaikkea lähidemokratia on?
Näiden kysymysten pohtiminen olisi varmasti eduksi, sillä sitä kautta syntyy oivalluksia, joiden kautta taas ajattelutapa ja asenteet hiljalleen muuttuvat ja toivottavasti siten pääsemme kohti lähidemokratiamyönteisempää ilmapiiriä!
Anna Kulmakorpi
Ja loppuhuipentuma eli seminaari lähestyy kovaa vauhtia. Ohjelmaan on pyritty saamaan useita eri näkökulmia, ja siksi iltapäivä on melko tiivis. Lempäälän kokemusten lisäksi palveluiden osallistamiseen meitä johdattelee Jenni Airaksinen johtamiskorkeakoululta - olen päässyt kerran nauttimaan hänen dynaamisesta esiintymisestään, joten suosittelen, kannattaa tulla kuulemaan! Hankkeen tuloksia availlaan myös, ja uusi kunnanjohtajamme Heidi Rämö luo näkymää, kuinka tästä eteenpäin. Tilaisuuden läpi meidät johdattelee varmasti kaikille tuttu ääni eli toimittaja Pertti Salovaara.
Joten, tsekkaa tarkempi >>> OHJELMA
Ja ilmoittaudu mukaan >>> ILMOITTAUTUMINEN
Ja nyt täytyy vähän paukutella henkseleitä, sillä kuten varmaan ohjelmasta huomasit, Talkoopäivä ry tulee seminaariin jakamaan Lempäälälle Suomen talkoohenkisin kunta 2015 - palkinnon!! Vähänkö olen ylpeä :D
Vielä muutama ajatus viikonlopun ratoksi:
Hankkeen yhteydessä toteutetun toimintatutkimuksen tarkoituksena oli kerätä kokemuksia lähidemokratian ”sisäänajamisesta” keskisuureen kuntaan sekä kirjata ne ylös, jotta kaikki voisivat hyötyä siitä. Yksi asia, jota toimintatutkimuksen raportissa pohditaan paljon, on itse lähidemokratia ja sen ymmärtäminen.
Yleisesti ottaen yhteistyön, yhteisen kehittämisen ja keskustelun pohjana on oleellista, että kaikki osapuolet - tässä tapauksessa viranhaltijat, luottamushenkilöt ja kuntalaiset - puhuvat samasta asiasta. Lähidemokratia on terminä hyvin moniulotteinen ja ihmiset voivat ymmärtää sen kovin eri tavoin. Samoin sanasta heräävät mielikuvat voivat vaihdella paljonkin. Lähidemokratia -sanan ohella paljon käytetty osallisuus, osallistaminen ja osallistuminen voidaan nekin käsittää eri tavoin.
Mitä lähidemokratia sitten on? Tätä kysymystä on pohdittu moneen kertaan hankkeen aikana sekä lähidemokratiatoimikunnassa ja ohjausryhmässä että erinäisissä muissa kokoonpanoissa. Itse monia keskusteluja asian tiimoilta käyneenä sanoisin, että se on toimintaa, joka tukee edustuksellista demokratiaa. Tällä toiminnalla taas on monia eri muotoja kuten käyttäjädemokratia, tekemisen demokratia ja alueellinen demokratiasta, joka lienee sekoitus molempia edellisiä ja edustuksellista demokratiaa. Käytännössä lähidemokratian keinoja ovat sähköiset vaikuttamismahdollisuudet (otakantaa.fi, kuntalaisaloite.fi), tilaisuudet kuten asukas- ja kyläillat, asiakasraadit ja foorumit, kyselyt ja kartoitukset, osallistuva budjetointi, yhdistystoiminta, muu vapaaehtoistoiminta, talkoot ja niin edelleen.
Ehkä asiaa pitääkin lähestyä pohtimalla ensin, mikä on lähidemokratian tavoite? Päätöksenteko yhteisistä asioista tai ainakin mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon, yhteisten ja yhteiskunnallisten asioiden edistäminen ja/tai parantaminen? Tällaista tavoitteiden asettelua seuraakin luontevasti kysymys, mitä kaikkea lähidemokratia on?
Näiden kysymysten pohtiminen olisi varmasti eduksi, sillä sitä kautta syntyy oivalluksia, joiden kautta taas ajattelutapa ja asenteet hiljalleen muuttuvat ja toivottavasti siten pääsemme kohti lähidemokratiamyönteisempää ilmapiiriä!
Anna Kulmakorpi
perjantai 3. heinäkuuta 2015
Hei heinäkuu ja hurraa helle!
Paahteisen perjantain pikainen päivitys:
- raporttia raapustellaan
- seminaaria suunnitellaan: katso ohjelma tästä ja ilmoittaudu tästä
- lomalle lompsitaan (6.7.-2.8.)
Anna Kulmakorpi
- raporttia raapustellaan
- seminaaria suunnitellaan: katso ohjelma tästä ja ilmoittaudu tästä
- lomalle lompsitaan (6.7.-2.8.)
 |
| Kuva: Katja Korpela |
Anna Kulmakorpi
perjantai 26. kesäkuuta 2015
Talkoiden hauskuus ja kyläkaupasta someen
Maaseudun tulevaisuuden viimeisimmässä Kantri-liitteessä (17.6.2015) oli kaksi kolumnia, jotka nostattivat suupieltä ja saivat nyökkäilemään samanmielisyyden merkiksi. Molemmat teemat ovat olleet myös hankkeessa pinnalla, ja siksi halusin jakaa ne tänne blogiin.
Olga Temonen kirjoitti Talkoo-Suomesta ja kuvaili varsin osuvasti talkookansaa:
Vaikka talkoilua ei turvallisuussuunnitelmien, järjestysmieskorttien ja hygieniapassien maassa ole kovin helpoksi tehty, nämä "raikkaalla tavalla hullut ihmiset" jälleen ensi vuonna uudestaan tarttuvat toimeen, toteaa Temonen ja ihmettelee samalla, miksi niin monet oman kylän tai alueen ihmiset jäävät tapahtumista pois? Kukapa tietää, mutta omien kokemusteni perusteella sanoisin, että hulluna talkoolaisena osallistuminen on ehkä jopa kivempaa kuin pelkästään yleisön edustajana. Kannattaa kokeilla!
Kolumnissaan Sähköinen kylä Kirsti Manninen puolestaan vertasi Facebookia entisaikojen kyläkauppaan, joka lähes poikkeuksetta toimi paikallisena tietotoimistona. Ja siinä missä lapset ennen juoksutettiin naapuriin kertomaan uutisia tai kysymään jeesiä, nyttemmin asia hoidetaan mobiililla. Pikaisella FB:n Lempääläläiset -ryhmän selailullakin selviää, että Liikennepuiston kesätapahtuma huomenna alkaa klo 13, pakastinarkku ja kaksi kissaa etsivät uutta kotia ja väliaikasasuntoa tarvitsevalle olisi kaksio tarjolla keskustasta. Vaikka somea usein parjataankin, on Mannisen näkemys asiaan mielestäni oiva:
Hyvin sanottu.
Anna Kulmakorpi
Olga Temonen kirjoitti Talkoo-Suomesta ja kuvaili varsin osuvasti talkookansaa:
"Ihan tavallisia ihmisiä, joiden mielestä on hauska tehdä jotain yhdessä. Joiden mielestä on hauskaa tavata uusia ihmisiä ja hauska lähteä ja tehdä jotakin, ilman että kukaan pakottaa".Toden totta, varmasti talkoiden tekemisessä aivan olennainen asia on juurikin vapaaehtoisuus. Monelle joutenolo on tympeää, ja onhan ihmisen tärkeää tuntea itsensä hyödylliseksi. Temosen ajatusta vahvistavat myös kokemukset siitä, että kun yhdelle ihmiselle kasautuu liikaa hommaa yhdistyksessä tai vetovastuu alkaa painaa vuodesta (vuosikymmenestä) toiseen, hommasta katoaa hauskuus ja ihminen pyrkii eroon talkoilusta tai esim. yhdistyksen toimihenkilöpestistä. Kohtuus kaikessa pitää asiat mallillaan.
Vaikka talkoilua ei turvallisuussuunnitelmien, järjestysmieskorttien ja hygieniapassien maassa ole kovin helpoksi tehty, nämä "raikkaalla tavalla hullut ihmiset" jälleen ensi vuonna uudestaan tarttuvat toimeen, toteaa Temonen ja ihmettelee samalla, miksi niin monet oman kylän tai alueen ihmiset jäävät tapahtumista pois? Kukapa tietää, mutta omien kokemusteni perusteella sanoisin, että hulluna talkoolaisena osallistuminen on ehkä jopa kivempaa kuin pelkästään yleisön edustajana. Kannattaa kokeilla!
Kolumnissaan Sähköinen kylä Kirsti Manninen puolestaan vertasi Facebookia entisaikojen kyläkauppaan, joka lähes poikkeuksetta toimi paikallisena tietotoimistona. Ja siinä missä lapset ennen juoksutettiin naapuriin kertomaan uutisia tai kysymään jeesiä, nyttemmin asia hoidetaan mobiililla. Pikaisella FB:n Lempääläläiset -ryhmän selailullakin selviää, että Liikennepuiston kesätapahtuma huomenna alkaa klo 13, pakastinarkku ja kaksi kissaa etsivät uutta kotia ja väliaikasasuntoa tarvitsevalle olisi kaksio tarjolla keskustasta. Vaikka somea usein parjataankin, on Mannisen näkemys asiaan mielestäni oiva:
"Vikkealäkinttuiset pikkulapset, langalliset ja langattomat puhelimet ja internetin kautta muodostuvat ryhmät ovat vain yhteydenpidon välineitä, jotka vaihtuvat sukupolvesta toiseen. Tärkeintä on asenne, valmius neuvoa ja ja kysyä neuvoja, jakaa tietoa ja tavaroitakin, jos ei niitä itse tarvitse. Siitä syntyy se oikea kylämeininki, joka toimii yhtälailla peräkylillä kuin kerrostalokortteleissa."
Hyvin sanottu.
Anna Kulmakorpi
torstai 18. kesäkuuta 2015
Seminaari tuloo!
Lähidemokratiahankkeessamme järjestetään päätösseminaari kokemusten jakoa varten ti 25.8. klo 13-16.30 Ideaparkin Kotka-salissa otsikolla
EI LUKEMALLA UIMAAN OPI, VETEEN ON MENTÄVÄ
-
käytännön kokemuksia lähidemokratiasta
Seminaarissa lähestytään osallisuutta ja
kuntalaisvaikuttamista esimerkiksi palvelujen kehittämisen kautta. Puheenvuorot kuullaan mm. yliopiston lehtori Jenni Airaksiselta
(Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulu) sekä kunnanjohtaja Heidi Rämöltä
(Lempäälä). Tilaisuuden juontaa toimittaja ja vuoden 2002 Lempoksikin valittu
Pertti Salovaara.
Ohjelma tarkentuu kesäkuun lopulla, ja silloin julkaistaan myös ilmoittautumislinkki.
Lisätietoa siis luvassa lähiaikoina, mutta merkkaathan kalenteriisi jo nyt!
Ja jos niin huono tuuri käy, että ei pääse paikan päälle, niin seminaaria voi seurata myös
livenä verkon kautta.
Anna Kulmakorpi
PS. Iloista juhannusta - onneksi kesä kuivaa minkä kastelee?
tiistai 16. kesäkuuta 2015
Vallan jakamisen vaikeus
Palaan pohtimaan kansalaisvaikuttamista kahden lähiaikoina tässä blogissa olleen kirjoituksen kautta, nimittäin Leader-toiminnan ja demokratian monimuotoisuuden. Minulle Leader-toiminta on työn kautta tuttua. Metodina Leaderiä voi pitää eräänä tekemisen demokratian muotona, jollaisia ovat myös kylätoiminta ja meidän lempääläisten oma "kruununjalokivi" omatoimiraha.
Leader-toiminnan käynnistyminen Suomessa ei ollut 20 vuotta sitten helppoa. Kentän toimijoille se toki oli helppoa, koska ennen muuta kylätoiminnan parissa oli jo totuttu toimivaan hyvin samalla tavoin kuin Leader-toiminnan ajatus on. Kylätoiminnassa oli silloin myös tarve Leaderin tapaiselle välineille toteuttaa itse tärkeiksi koettuja kehittämistoimenpiteitä. Siten voi sanoa, että kylätoiminnan ja Leaderin näkökulmasta hyöty oli molemminpuolinen tässä käynnistymisvaiheessa.
Jos Leader-toiminnan käynnistyminen oli kentän toimijoille helppo ja looginen askel, se ei ollut sitä hallinnolle. Leader toimintatapana oli hallinnon näkökulmasta kahdella tavoin perin hankala uutuus. Ensinnäkin siinä päätösvaltaa annettiin hallinnon ulkopuolelle Leader-ryhmälle. Tämä asia oli haastava sekä valtionhallinnolle että kunnille. Näin nyt vaan ei meillä oltu totuttu toimimaan. Tai tarkkaan ottaen eihän kansan itsensä harjoittama päätöksenteko toki meilläkään ollut uusi Leader-toiminnan myötä tullut asia, sillä meilläkin on joskus ollut nykyisenkaltaista hallintoa edeltävä aika, jolloin toki myös toimittiin ja päätettiin yhteisistä asioista.
Toinen hallinnon näkökulmasta hankala asia oli se, että eräs Leader-toimintatavan periaatteista on erilaisten hallinnollisten ja muiden rajojen ylittäminen kehittämistoiminnassa. Toisin kuin hallinto, elävä elämä on hyvin monimuotoista, joten sen kehittämistäkään ei voida tehdä vain suppeiden hallinnonalojen ja sektorien puitteissa, vaan erilaiset rajat ylittäen.
Edellä kerrotut kaksi asia, joilla Leader-toimintatapa uutena asiana haastoi perinteistä hallintoa kertovat vallan jakamisen vaikeudesta ja myös siitä kuinka vaikea on ajatella ja toimia toisin kuin on totuttu. Leader on toki vain pieni pala yhteiskunnasta, mutta se kertoo myös laajemmin yhteiskunnallisten muutosten vaikeudesta. Leaderin osalta muutoksen vaikeudesta kertoo se, että eräät tutkijat ovat arvelleet, että Suomessa Leader-toiminta ei kenties olisi tullut käyttöön mikäli emme olisi liittyneet Euoopan Unioniin ja siten myös Leader-toiminta tuli meille sen kylkiäisenä eräänä kehittämistyön välineenä ikään kuin "manulle illallinen".
Omatoimirahan, kylä- ja asukastoiminnan sekä Leaderin tapaisia tekemisen demokratian välineitä tarvitaan osaltaan täydentämään edustuksellista demokratiaa, joka yksin ei riitä hoitamaan meidän kansalaisten tarvetta osallistua ja vaikuttaa tärkeiksi kokemiimme asioihin.
Heikki Konsala
Lähidemokratiatoimikunnan varapuheenjohtaja
Leader-toiminnan käynnistyminen Suomessa ei ollut 20 vuotta sitten helppoa. Kentän toimijoille se toki oli helppoa, koska ennen muuta kylätoiminnan parissa oli jo totuttu toimivaan hyvin samalla tavoin kuin Leader-toiminnan ajatus on. Kylätoiminnassa oli silloin myös tarve Leaderin tapaiselle välineille toteuttaa itse tärkeiksi koettuja kehittämistoimenpiteitä. Siten voi sanoa, että kylätoiminnan ja Leaderin näkökulmasta hyöty oli molemminpuolinen tässä käynnistymisvaiheessa.
Jos Leader-toiminnan käynnistyminen oli kentän toimijoille helppo ja looginen askel, se ei ollut sitä hallinnolle. Leader toimintatapana oli hallinnon näkökulmasta kahdella tavoin perin hankala uutuus. Ensinnäkin siinä päätösvaltaa annettiin hallinnon ulkopuolelle Leader-ryhmälle. Tämä asia oli haastava sekä valtionhallinnolle että kunnille. Näin nyt vaan ei meillä oltu totuttu toimimaan. Tai tarkkaan ottaen eihän kansan itsensä harjoittama päätöksenteko toki meilläkään ollut uusi Leader-toiminnan myötä tullut asia, sillä meilläkin on joskus ollut nykyisenkaltaista hallintoa edeltävä aika, jolloin toki myös toimittiin ja päätettiin yhteisistä asioista.
Toinen hallinnon näkökulmasta hankala asia oli se, että eräs Leader-toimintatavan periaatteista on erilaisten hallinnollisten ja muiden rajojen ylittäminen kehittämistoiminnassa. Toisin kuin hallinto, elävä elämä on hyvin monimuotoista, joten sen kehittämistäkään ei voida tehdä vain suppeiden hallinnonalojen ja sektorien puitteissa, vaan erilaiset rajat ylittäen.
Edellä kerrotut kaksi asia, joilla Leader-toimintatapa uutena asiana haastoi perinteistä hallintoa kertovat vallan jakamisen vaikeudesta ja myös siitä kuinka vaikea on ajatella ja toimia toisin kuin on totuttu. Leader on toki vain pieni pala yhteiskunnasta, mutta se kertoo myös laajemmin yhteiskunnallisten muutosten vaikeudesta. Leaderin osalta muutoksen vaikeudesta kertoo se, että eräät tutkijat ovat arvelleet, että Suomessa Leader-toiminta ei kenties olisi tullut käyttöön mikäli emme olisi liittyneet Euoopan Unioniin ja siten myös Leader-toiminta tuli meille sen kylkiäisenä eräänä kehittämistyön välineenä ikään kuin "manulle illallinen".
Omatoimirahan, kylä- ja asukastoiminnan sekä Leaderin tapaisia tekemisen demokratian välineitä tarvitaan osaltaan täydentämään edustuksellista demokratiaa, joka yksin ei riitä hoitamaan meidän kansalaisten tarvetta osallistua ja vaikuttaa tärkeiksi kokemiimme asioihin.
Heikki Konsala
Lähidemokratiatoimikunnan varapuheenjohtaja
 |
| Allekirjoittanut itse tekemisen demokratian parissa talkoopäivänä. Kuva: Kristiina Konsala |
torstai 11. kesäkuuta 2015
Talkoopäivän huikea loppusaldo
Kiersin talkoopäivänä 16.5. kymmenet talkoot ja tapasin hyväntuulisia ihmisiä työn touhussa eri puolilla kuntaa. Myös yhdessäolo kahvittelun ja makkaranpaiston merkeissä oli tärkeässä roolissa. Vaikka osa talkoista on yhdistysten jokavuotista toimintaa, olin ilahtunut siitä, kuinka hyvin talkoita ilmoitettiin mukaan, ja olenkin saanut talkoiden yhteen kokoamisesta pelkästään positiivista palautetta. Kunta avusti talkoiden järjestäjiä tarjoamalla jätesäkkejä, hanskoja, roskien poisvientiä ja maksuttoman jätekuormien vastaanoton jäteasemalle, sekä talkoovakuutuksen. Tätä tukea tunnuttiin arvostavan, samoin kuin talkoiden järjestäjille toimitettuja pieniä kiitoskasseja, joissa oli reilun kaupan tuotteita.
Talkoilijat ansaitsevat saada näkyvyyttä ja tunnustusta vapaaehtoistyölleen. Hyvin monissa talkoissa oli myös lapsia mukana puuhaamassa omien kykyjensä ja jaksamisensa mukaan. Tämä on minusta erityisen tärkeää, sillä mitenpä talkooperinne muuten siirtyisi eteenpäin kuin esimerkin kautta!
Suurkiitos vielä kerran kaikille talkoolaisille - hyvä te! Kiitos myös kuvien toimittamisesta, niitä on tullut oikein mukavasti. Tässä osa niistä:
 |
| Palomäen omakotiyhdistyksen talkoissa paikat siistiytyivät. Nyt kelpaa leikkiä. Kuva. Toni Uitti |
 |
| Ukko ja ryhmäperhepäiväkoti Manna ja Muksujen ahkeroinnin tulos. Kuva: Anna Kyösti |
 |
| Lempäälän metsästäjien talkoopäivän saalis. Kuva: Katja Korpela |
 |
| Paunun asukasyhdistyksen talkoiden hengähdystauko. Kuva: Jyrki Pohjankylä |
 |
| Kuljun Asemakylässä raivattiin ruusupuskaa leikkikentältä. Kuva: Ak |
 |
| Evakkopuiston talkooporukka. Kuva: Antti Hynnä |
 |
| LeVeK ry:n koirankakkapartio liikkeellä. Kuva: Henna Kettunen |
 |
| Kuljun Tutkatalon uusi grillipaikka valmistui tietenkin talkoilla. Kuva: Ak |
 |
| Asukasyhdistyksen väkeä työn touhussa Hakkarintiellä. Kuva: Arto Virkki |
 |
| Ansaitut talkookahvit Kuivaspäällä. Kuva: Kristiina Konsala |
 |
| Lempäälän Jyry siivosi Kuljun urheilukentän varastotiloja ja siistiä tuli! Kuva: Sanna Viitala |
 |
| Saarikonmäen laavu on valmiina kesän retkeilijöihin Lempäälän Seudun Samoojien talkoiden jäljiltä. Kuva: Katja Korpela |
 |
| Kiitoskasseja lähdössä talkoiden järjestäjille. Kuva: Ak |
maanantai 8. kesäkuuta 2015
Mitä tehdään demokratialle, pohdittiin Aamulehdessä
Aamulehdessä 4.6.2015 (B1-B3) oli mielenkiintoinen kirjoitus otsikolla "Mitä tehdään Demokratialle?" Kirjoituksessa suomalaista päätöksentekoa sovitellaan Sherry R. Arnsteinin tikapuiden askelmille, ja todetaan, että jäädään kauas tavoitteesta. Jo 1960-luvulla kehitetty teoria osallistumisen tikapuista esitetään jutun yhteydessä näin:
TÄYSIVALTAINEN OSALLISTUMINEN
-yhteiskunta ei puutu osalliset päättävät
OSITTAIN JAETTU VALTA
KUMPPANUUS
-osalliset ovat mukana, poliitikot päättävät
SOVITTELU
KUULEMINEN
-mahdollisuus esittää mielipide
TIEDOTTAMINEN
-ei osallistamista, mutta sen edellytys
TERAPIA
MANIPULAATIO
-kansalaisia koulutetaan ymmärtämään, mikä on heille parasta
Asiaan liittyen Sari Sainio kirjoittaa otsikolla "Täällä kasvaa uuden demokratian siemen".
Kirjoituksessa Sainio tuo esiin Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun politiikan tutkijoiden Jarmo Rinteen ja Tiina Rättilän tarkastelukulmia kansalaisten osallistumisesta.
”Paikallinen asukasaktivismi kansanvallan edustajana – Kansalaisten muuttuvat edustamiskäsitykset ja käytännöt” -tutkimusprojektissa työskentelevät Rinne ja Rättilä ovat haastatelleet kymmeniä kansalaisaktivisteja, tutkineet mediakirjoittelua ja ruohonjuuritason toimintaa ympäri Suomea.
Tässä muutama osuva huomio lainattuna jutusta:
"Tutkija Rinne sanoo heti kättelyssä, että häntä ärsyttää keskustelu siitä, miten politiikka ei muka innosta. Totta on, että ihmisten kokemukset perinteisestä osallistamisesta ja politiikasta ovat tylyjä.
Projektin haastatteluissa on tullut ilmi, että vaikka esimerkiksi kaupunki osallistaa ihmisiä, työ jää torsoksi. Ihmiset kokevat, että osallistumisen kokemus puuttuu, päätöksenteko on etäistä ja kaukana heistä. Ihmiset kokevat, etteivät tule kuulluiksi."
"Tutkijat huomauttavat, että kyse on siitä, miten asioita tarkastellaan ja mikä ymmärretään poliittiseksi toiminnaksi. Jos politiikka on yhteisiin asioihin vaikuttamista ja työskentelemistä yhteisen päämäärän eteen, niin silloin yhteisölliset ponnistukset ovat mitä suuremmassa määrin politiikkaa. Määritelmän alle mahtuvat niin korttelin talkoot kuin yhteinen ponnistus Myyrmäen aseman kaunistamiseksi tai vaikkapa ravintolapäivä."
"Millainen olisi uusi demokratian malli? Rinne sanoo, että ihmiset eivät välttämättä kyseenalaista perinteistä edustuksellista demokratiaa ja että kansalaisaktivismin rooli voisi olla täydentävä. Tulevaisuudessa mahdollista on esimerkiksi se, että demokratia hajautuu pieniin yksiköihin ihmisten lähelle. Olennaista on, että päätöksenteko ei perustuisi ajatukseen ylhäältä alas, vaan toisinpäin.
Tutkijat sanovat, ettei pidä kuvitella, että päätöksenteko olisi vain riidatonta ja onnellista. Pieneenkin yhteisöön mahtuu monta mielipidettä."
"Tulevaisuuden demokratia saattaa olla jotakin ihan muuta kuin nyt ajatellaan. Selvä on, että muutosta tarvitaan. Se on oikeastaan jo alkanut. - Meillä on oltu kiinni ajatuksessa, että nykysysteemi on paras mahdollinen, Rättilä huomauttaa. Hän muistuttaa, että nykyistäkään demokratiaa ei olisi ilman kansalaisliikkeitä.
Voi siis olla, että tulevan demokratian siemen itää voimakkaana kaikkialla siellä, missä ihmiset päättävät yhdessä rakentaa paremman palan maailmaa."
Kiitos Sari Sainiolle hyvästä kirjoituksesta ja tutkijoille Rinne&Rättilä tuoreiden näkökulmien esiintuomisesta.
Tuula Linnusmäki
Lähidemokratiatoimikunnan pj
TÄYSIVALTAINEN OSALLISTUMINEN
-yhteiskunta ei puutu osalliset päättävät
OSITTAIN JAETTU VALTA
KUMPPANUUS
-osalliset ovat mukana, poliitikot päättävät
SOVITTELU
KUULEMINEN
-mahdollisuus esittää mielipide
TIEDOTTAMINEN
-ei osallistamista, mutta sen edellytys
TERAPIA
MANIPULAATIO
-kansalaisia koulutetaan ymmärtämään, mikä on heille parasta
Asiaan liittyen Sari Sainio kirjoittaa otsikolla "Täällä kasvaa uuden demokratian siemen".
Kirjoituksessa Sainio tuo esiin Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun politiikan tutkijoiden Jarmo Rinteen ja Tiina Rättilän tarkastelukulmia kansalaisten osallistumisesta.
”Paikallinen asukasaktivismi kansanvallan edustajana – Kansalaisten muuttuvat edustamiskäsitykset ja käytännöt” -tutkimusprojektissa työskentelevät Rinne ja Rättilä ovat haastatelleet kymmeniä kansalaisaktivisteja, tutkineet mediakirjoittelua ja ruohonjuuritason toimintaa ympäri Suomea.
Tässä muutama osuva huomio lainattuna jutusta:
"Tutkija Rinne sanoo heti kättelyssä, että häntä ärsyttää keskustelu siitä, miten politiikka ei muka innosta. Totta on, että ihmisten kokemukset perinteisestä osallistamisesta ja politiikasta ovat tylyjä.
Projektin haastatteluissa on tullut ilmi, että vaikka esimerkiksi kaupunki osallistaa ihmisiä, työ jää torsoksi. Ihmiset kokevat, että osallistumisen kokemus puuttuu, päätöksenteko on etäistä ja kaukana heistä. Ihmiset kokevat, etteivät tule kuulluiksi."
"Tutkijat huomauttavat, että kyse on siitä, miten asioita tarkastellaan ja mikä ymmärretään poliittiseksi toiminnaksi. Jos politiikka on yhteisiin asioihin vaikuttamista ja työskentelemistä yhteisen päämäärän eteen, niin silloin yhteisölliset ponnistukset ovat mitä suuremmassa määrin politiikkaa. Määritelmän alle mahtuvat niin korttelin talkoot kuin yhteinen ponnistus Myyrmäen aseman kaunistamiseksi tai vaikkapa ravintolapäivä."
"Millainen olisi uusi demokratian malli? Rinne sanoo, että ihmiset eivät välttämättä kyseenalaista perinteistä edustuksellista demokratiaa ja että kansalaisaktivismin rooli voisi olla täydentävä. Tulevaisuudessa mahdollista on esimerkiksi se, että demokratia hajautuu pieniin yksiköihin ihmisten lähelle. Olennaista on, että päätöksenteko ei perustuisi ajatukseen ylhäältä alas, vaan toisinpäin.
Tutkijat sanovat, ettei pidä kuvitella, että päätöksenteko olisi vain riidatonta ja onnellista. Pieneenkin yhteisöön mahtuu monta mielipidettä."
"Tulevaisuuden demokratia saattaa olla jotakin ihan muuta kuin nyt ajatellaan. Selvä on, että muutosta tarvitaan. Se on oikeastaan jo alkanut. - Meillä on oltu kiinni ajatuksessa, että nykysysteemi on paras mahdollinen, Rättilä huomauttaa. Hän muistuttaa, että nykyistäkään demokratiaa ei olisi ilman kansalaisliikkeitä.
Voi siis olla, että tulevan demokratian siemen itää voimakkaana kaikkialla siellä, missä ihmiset päättävät yhdessä rakentaa paremman palan maailmaa."
Kiitos Sari Sainiolle hyvästä kirjoituksesta ja tutkijoille Rinne&Rättilä tuoreiden näkökulmien esiintuomisesta.
Tuula Linnusmäki
Lähidemokratiatoimikunnan pj
perjantai 5. kesäkuuta 2015
Pieni tuumaustauko ennen loppurutistusta
"Varusta itsesi unelmilla, anna viikonlopun rakentaa tikapuut ja ryhdy maanantaina kiipeämään."
- tuntematon
Homma jatkuu, hyvää viikonloppua
Anna Kulmakorpi
perjantai 29. toukokuuta 2015
Ihmisten kokoisille ideoille
Maaseutuohjelman yritystukien ja yleishyödyllisten investointien haku on auennut! Ensi viikolla 1.-7.6. vietetään myös Leader-viikkoa.
Meidän paikallinen Leader-ryhmämme Kantri ry järjestää Avoimet ovet torstaina 4.6. Silloin voi piipahtaa Kantrin toimistolla (os. Hallilantie 24, Tampere, Ahlmanin päärakennuksen länsipäädyssä) tutustumassa rahoitusmahdollisuuksiin ja juttelemassa hankeideoista - tai muuten vaan. Kahvia on tarjolla klo 12-15.
Perjantaina 5.6. järjestetään Kantrin hankeretki ohjelmakauden 2007-2013 hankkeisiin. Jos olet kiinnostunut näkemään, mitä leader-rahoituksella on saatu aikaan, lähde mukaan retkelle!
Mikäli Leader on sinulle uusi tuttavuus, katso tästä lyhyt ja ytimekäs johdanto aiheeseen:
Anna Kulmakorpi
Meidän paikallinen Leader-ryhmämme Kantri ry järjestää Avoimet ovet torstaina 4.6. Silloin voi piipahtaa Kantrin toimistolla (os. Hallilantie 24, Tampere, Ahlmanin päärakennuksen länsipäädyssä) tutustumassa rahoitusmahdollisuuksiin ja juttelemassa hankeideoista - tai muuten vaan. Kahvia on tarjolla klo 12-15.
Perjantaina 5.6. järjestetään Kantrin hankeretki ohjelmakauden 2007-2013 hankkeisiin. Jos olet kiinnostunut näkemään, mitä leader-rahoituksella on saatu aikaan, lähde mukaan retkelle!
Mikäli Leader on sinulle uusi tuttavuus, katso tästä lyhyt ja ytimekäs johdanto aiheeseen:
Anna Kulmakorpi
keskiviikko 20. toukokuuta 2015
Löytyykö osallistujia?
Tätä pohtii Pia Haakana omassa kuntademokratiaa koskevassa blogikirjoituksessaan Kunnat.net -sivustolla:
Kirjoituksen pääset lukemaan kuvaa klikkaamalla tai tästä:
http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/kolumnit/2015/Sivut/2015-05-13-pia-haakana.aspx
Ak
Kirjoituksen pääset lukemaan kuvaa klikkaamalla tai tästä:
http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/kolumnit/2015/Sivut/2015-05-13-pia-haakana.aspx
Ak
perjantai 15. toukokuuta 2015
Tekemisen meininkiä
Talkooviikko on käynnissä ja huomenna koittaa huipennus eli Lempäälän yhteinen talkoopäivä. Kuten todettua, talkoopäivän tapahtumaan on ilmoittautunut n. 30 eri toimijaa talkoineen, ja lähes puolet talkoista pidetään huomenna. Todennäköisesti talkoita on huomenna enemmänkin Lempäälässä (kelistä riippuen), mutta kaikki eivät ole huomanneet tai muusta syystä muistaneet ilmoittaa talkoita yleisemmin.
Talkoiden määrä on yllättänyt positiivisesti ja muutamat ovat vielä ilmoittautumisajan jälkeenkin ilmoittaneet talkoistaan. Luulen, että yhdistyksille ja muille talkoilijoille on tärkeää saada näkyvyyttä, tunnustusta siitä, että yhteisöllisyyttä ja tekemisen meininkiä löytyy. Ja aivan aiheesta - paljon toitotettu väite, että talkoohenki olisi kuollut, voitaneen heittää romukoppaan. Ehkä se on vähentynyt ja/tai muuttanut muotoaan, mutta ainakin lempääläiset sinnikkäästi pitävät tästä perinteisestä yhteisöllisyyden muodosta kiinni.
Kunhan pääosa talkoista saadaan pidettyä, alan räknäillä talkootunteja yhteen, jotta nähdään, kuinka paljon niitä lopulta saatiinkaan kasaan. Joten talkoiden järjestäjät - muistattehan laittaa minulle tietoja talkoolaisten määrästä ja talkoiden kestosta! Ja kuvat olis ehdottoman kivoja kans.
Ensimmäinen talkookalenterimme merkintä oli Ahtialan kyläyhdistyksen siivoustalkoot ma 4.5., joissa 8 aikuisen ja 8 lapsen voimin siirtyi polttopuukasa nuotiopaikalle ja kokko sai täytettä juhannusta ajatellen. Talkoiden päälle touhukas väki nautti kahvit ja simat yhdessä muinaispyöräilyryhmän kanssa, joiden reitti kulki kylän läpi.
Anna Kulmakorpi
Talkoiden määrä on yllättänyt positiivisesti ja muutamat ovat vielä ilmoittautumisajan jälkeenkin ilmoittaneet talkoistaan. Luulen, että yhdistyksille ja muille talkoilijoille on tärkeää saada näkyvyyttä, tunnustusta siitä, että yhteisöllisyyttä ja tekemisen meininkiä löytyy. Ja aivan aiheesta - paljon toitotettu väite, että talkoohenki olisi kuollut, voitaneen heittää romukoppaan. Ehkä se on vähentynyt ja/tai muuttanut muotoaan, mutta ainakin lempääläiset sinnikkäästi pitävät tästä perinteisestä yhteisöllisyyden muodosta kiinni.
Kunhan pääosa talkoista saadaan pidettyä, alan räknäillä talkootunteja yhteen, jotta nähdään, kuinka paljon niitä lopulta saatiinkaan kasaan. Joten talkoiden järjestäjät - muistattehan laittaa minulle tietoja talkoolaisten määrästä ja talkoiden kestosta! Ja kuvat olis ehdottoman kivoja kans.
Ensimmäinen talkookalenterimme merkintä oli Ahtialan kyläyhdistyksen siivoustalkoot ma 4.5., joissa 8 aikuisen ja 8 lapsen voimin siirtyi polttopuukasa nuotiopaikalle ja kokko sai täytettä juhannusta ajatellen. Talkoiden päälle touhukas väki nautti kahvit ja simat yhdessä muinaispyöräilyryhmän kanssa, joiden reitti kulki kylän läpi.
 |
| Ahtialan talkookohde ennen... |
 |
| ... ja jälkeen. Kuvat: A. Ahola |
Anna Kulmakorpi
perjantai 8. toukokuuta 2015
Hankkeen väliaikakatsaus ¾
Taas on aikaa vierähtänyt sen verran, että on aika hieman vetää yhteen hankkeen etenemistä helmi-, maalis- ja huhtikuussa. Edellinen väliaikakatsaus löytyy muuten täältä.
Maaseudun kehittämisohjelman päivitykseen liittyen tehtiin kysely, jonka kautta sai kommentoida ohjelman toimenpiteitä ja nostaa niistä tärkeimmiksi kokemiansa. Kyselyyn saatiin kaksikymmentä vastausta – kiitos teille aktiivisille! Kyselyn yhteenvetoon voit tutustua tästä.
Toimenpidesuunnitelman luonnokseen pyydettiin myös lausuntoja toimielimiltä, ja saadut lausunnot käytiin läpi päivitystyön ohjausryhmässä ja ne huomioitiin mahdollisuuksien mukaan suunnitelman työstämisessä. Nyt päivitys menee lähidemokratiatoimikunnan kautta eteenpäin kunnanhallitukselle, joka päättää päivitystyön viimeistelystä ja hyväksymisestä.
Nuorisovaltuustolle kävimme, minä ja muutama lähidemokratiatoimikunnan jäsen, kertomassa omasta toiminnastamme ja kuulemassa nuvalaisten tilanteesta ja toiveista. Varsin reipasta porukkaa nämä nuvalaiset, ei voi muuta sanoa. Lähidemokratiatoimikunta on muiden luottamuselinten tapaan saanut nuvan edustajan vahvistuksekseen ja nuvan puheenjohtaja Heidi Hannula ihastutti myös kunnanvaltuuston kokouksessa maaliskuussa kertomalla nuvan kuulumisista. Uusi kuntalaki velvoittaa jatkossa jokaista kuntaa asettamaan nuorisovaltuuston turvaamaan nuorten vaikuttamismahdollisuudet.
Nuoriin ja lapsiin liittyen myös kodin ja koulun välinen vuorovaikutus ja vanhempien vaikutusmahdollisuudet koulujen toimintaan ovat ajankohtaisia asioita Lempäälässä. Koulujen johtokuntien ympärillä on pitkään käyty keskustelua – pitäisikö ne lakkauttaa vai ei, ja jos, niin mitä tilalle. Tässä yksinkertaistettuna asian ydin. Asiaa selvittämään ja ehdotusta tekemään on asetettu työryhmä, jossa ovat edustettuna rehtorit, nykyiset johtokunnat, kasvatus- ja opetuslautakunta, vanhempainyhdistykset, oppilaskunnat, nuva ja lähidemokratiatoimikunta. KOMO-ryhmä (Kasvatus- ja opetuspalvelujen matalankynnyksen osallistumistavat) on aloittanut työskentelyn ja pyrkii saamaan ehdotuksen valmiiksi alkusyksystä.
Tämänkaltaista toimialojen sparrausta on tehty myös mm. soten puolella, kun terveyskeskussairaalan asiakasraadin suunnittelua on käynnistelty. Koska asiakasraadin suunnittelu ja ensimmäisen raadin järjestäminen toteutetaan sairaanhoitajaopiskelijan opinnäytetyönä, vie se ehkä hieman enemmän aikaa, mutta toisaalta on varmastikin huolella ja etenkin Lempäälän tarpeita ajatellen hyvin suunniteltu. Ja kuten tiedetään, siinä vaiheessahan se on jo puoliksi tehtykin!
Samoin uuden kirjaston suunnitteluun liittyviä osallistumiskeinoja on ideoitu ja viety eteenpäin suunnittelusta vastaaville. Toivottavasti käyttöön saataisiin monipuolisesti eri vaikutusmahdollisuuksia – kirjasto on niin tärkeä ja läheinen palvelu monen eri-ikäisen kuntalaisen arjessa, että sen, jos minkä kehittäminen varmastikin kiinnostaa asukkaita.
Lisäksi Säijän kaavoituksen osallistamista on oltu kehittämässä, pidetty kolmas yhdistystapaaminen ja rahoitusinfo sekä järjestetty kunnanjohtajaehdokkaiden paneeli. Näitä kaikkia on sivuttukin jo aiemmissa postauksissa.
Tietysti hankehallinnointikin on haukannut oman osansa projektisuunnittelijan ajasta, kun hankkeen väliraportti on tehty ja hyväksytetty hankkeen ohjausryhmällä. Maksatushakemus on kasattu raporteista, tositteista ja dokumenteista rahoittajalle eli Työ- ja elinkeinoministeriölle lähetettäväksi.
Ja vielä: Lempäälän yhteinen talkoopäivä. Talkoopäivästä 16.5. laajennettiin talkooviikoksi 11.-16.5. ja sittemmin on pitänyt todeta, että talkookuukauttahan sitä pitää oikeastaan viettää. Talkoopäivän tapahtuman suunnittelu alkoi jo talvella ja järjestelyitä on tehty kevään mittaan - eikä suotta! Lempääläiset ovat osoittautuneet varsinaiseksi talkookansaksi, mikä on noteerattu myös kansallisen talkoopäivän järjestelyporukan piirissä. Mutta talkoopäivään palataan ihan varmasti hieman myöhemmin.
Nyt alkaa loppurutistus. Aloitettujen asioiden eteenpäin- ja mahdollisuuksien mukaan myös loppuunvienti. Ja kirjoittamista on tiedossa kesällä, kun kaikki vuoden mittaan tehty ja koettu täytyy saada ylös, hyödyksi, muistiin ja jaettavaksi. Hankkeen loppuseminaari on suunnitteílla elokuun loppupuolelle!
Anna Kulmakorpi
PS. Tässä kohtaa muistaessani haluan esittää kiitokseni myös paikallismedialle eli Lempäälän-Vesilahden Sanomille, joka on mukavasti tehnyt juttuja ja julkaissut myös minun kirjoituksiani kuntalaisosallisuuteen liittyvistä asioista.
Muoks. korjattu pari linkkiä
Maaseudun kehittämisohjelman päivitykseen liittyen tehtiin kysely, jonka kautta sai kommentoida ohjelman toimenpiteitä ja nostaa niistä tärkeimmiksi kokemiansa. Kyselyyn saatiin kaksikymmentä vastausta – kiitos teille aktiivisille! Kyselyn yhteenvetoon voit tutustua tästä.
Toimenpidesuunnitelman luonnokseen pyydettiin myös lausuntoja toimielimiltä, ja saadut lausunnot käytiin läpi päivitystyön ohjausryhmässä ja ne huomioitiin mahdollisuuksien mukaan suunnitelman työstämisessä. Nyt päivitys menee lähidemokratiatoimikunnan kautta eteenpäin kunnanhallitukselle, joka päättää päivitystyön viimeistelystä ja hyväksymisestä.
Nuorisovaltuustolle kävimme, minä ja muutama lähidemokratiatoimikunnan jäsen, kertomassa omasta toiminnastamme ja kuulemassa nuvalaisten tilanteesta ja toiveista. Varsin reipasta porukkaa nämä nuvalaiset, ei voi muuta sanoa. Lähidemokratiatoimikunta on muiden luottamuselinten tapaan saanut nuvan edustajan vahvistuksekseen ja nuvan puheenjohtaja Heidi Hannula ihastutti myös kunnanvaltuuston kokouksessa maaliskuussa kertomalla nuvan kuulumisista. Uusi kuntalaki velvoittaa jatkossa jokaista kuntaa asettamaan nuorisovaltuuston turvaamaan nuorten vaikuttamismahdollisuudet.
Nuoriin ja lapsiin liittyen myös kodin ja koulun välinen vuorovaikutus ja vanhempien vaikutusmahdollisuudet koulujen toimintaan ovat ajankohtaisia asioita Lempäälässä. Koulujen johtokuntien ympärillä on pitkään käyty keskustelua – pitäisikö ne lakkauttaa vai ei, ja jos, niin mitä tilalle. Tässä yksinkertaistettuna asian ydin. Asiaa selvittämään ja ehdotusta tekemään on asetettu työryhmä, jossa ovat edustettuna rehtorit, nykyiset johtokunnat, kasvatus- ja opetuslautakunta, vanhempainyhdistykset, oppilaskunnat, nuva ja lähidemokratiatoimikunta. KOMO-ryhmä (Kasvatus- ja opetuspalvelujen matalankynnyksen osallistumistavat) on aloittanut työskentelyn ja pyrkii saamaan ehdotuksen valmiiksi alkusyksystä.
Tämänkaltaista toimialojen sparrausta on tehty myös mm. soten puolella, kun terveyskeskussairaalan asiakasraadin suunnittelua on käynnistelty. Koska asiakasraadin suunnittelu ja ensimmäisen raadin järjestäminen toteutetaan sairaanhoitajaopiskelijan opinnäytetyönä, vie se ehkä hieman enemmän aikaa, mutta toisaalta on varmastikin huolella ja etenkin Lempäälän tarpeita ajatellen hyvin suunniteltu. Ja kuten tiedetään, siinä vaiheessahan se on jo puoliksi tehtykin!
Samoin uuden kirjaston suunnitteluun liittyviä osallistumiskeinoja on ideoitu ja viety eteenpäin suunnittelusta vastaaville. Toivottavasti käyttöön saataisiin monipuolisesti eri vaikutusmahdollisuuksia – kirjasto on niin tärkeä ja läheinen palvelu monen eri-ikäisen kuntalaisen arjessa, että sen, jos minkä kehittäminen varmastikin kiinnostaa asukkaita.
Lisäksi Säijän kaavoituksen osallistamista on oltu kehittämässä, pidetty kolmas yhdistystapaaminen ja rahoitusinfo sekä järjestetty kunnanjohtajaehdokkaiden paneeli. Näitä kaikkia on sivuttukin jo aiemmissa postauksissa.
Tietysti hankehallinnointikin on haukannut oman osansa projektisuunnittelijan ajasta, kun hankkeen väliraportti on tehty ja hyväksytetty hankkeen ohjausryhmällä. Maksatushakemus on kasattu raporteista, tositteista ja dokumenteista rahoittajalle eli Työ- ja elinkeinoministeriölle lähetettäväksi.
Ja vielä: Lempäälän yhteinen talkoopäivä. Talkoopäivästä 16.5. laajennettiin talkooviikoksi 11.-16.5. ja sittemmin on pitänyt todeta, että talkookuukauttahan sitä pitää oikeastaan viettää. Talkoopäivän tapahtuman suunnittelu alkoi jo talvella ja järjestelyitä on tehty kevään mittaan - eikä suotta! Lempääläiset ovat osoittautuneet varsinaiseksi talkookansaksi, mikä on noteerattu myös kansallisen talkoopäivän järjestelyporukan piirissä. Mutta talkoopäivään palataan ihan varmasti hieman myöhemmin.
Nyt alkaa loppurutistus. Aloitettujen asioiden eteenpäin- ja mahdollisuuksien mukaan myös loppuunvienti. Ja kirjoittamista on tiedossa kesällä, kun kaikki vuoden mittaan tehty ja koettu täytyy saada ylös, hyödyksi, muistiin ja jaettavaksi. Hankkeen loppuseminaari on suunnitteílla elokuun loppupuolelle!
Anna Kulmakorpi
PS. Tässä kohtaa muistaessani haluan esittää kiitokseni myös paikallismedialle eli Lempäälän-Vesilahden Sanomille, joka on mukavasti tehnyt juttuja ja julkaissut myös minun kirjoituksiani kuntalaisosallisuuteen liittyvistä asioista.
Muoks. korjattu pari linkkiä
torstai 30. huhtikuuta 2015
Vauhdikas vapunalusviikko
Niin paljon puuhaa on pitänyt mahduttaa tämän viikon neljään arkipäivään, että tällä viikolla täytyy tyytyä hyvin kompaktiin pikapäivitykseen:
Anna Kulmakorpi
- kunnanjohtajaehdokkaiden paneeli tiistaina onnistui hienosti, paikan päällä tilaisuutta seurasi noin 70 henkeä ja verkossa livenä n. 400!
- keskiviikkona oli todella jännät paikat, kun valtuusto valitsi Lempäälälle uuden kunnanjohtajan. Valituksi tuli Heidi Rämö.
- Talkoopäivään on ilmoittautunut yli 20 yhdistystä ja muuta talkooporukkaa! Ensimmäiset talkoot starttaavat jo ensi viikolla.
Anna Kulmakorpi
perjantai 24. huhtikuuta 2015
Oppilaiden osallisuutta
Vaalipäivän jälkeisenä päivänä Ideaparkin kokoustila Kotka täyttyi iloisista kasvoista, kun Lempäälän peruskoulujen oppilaskunnat saapuivat osallistumaan uuden opetussuunnitelman tekoon. Työskentelyä olivat vetämässä Johanna Järvinen-Taubert ja Päivi Valtonen Opinpaja Oy:stä. Sain kutsun sivistysjohtaja Nina Lehtiseltä mukaan seuraamaan tilaisuutta.
Iltapäivän aluksi kaikki oppilaskunnat vuorollaan esittelivät omaa toimintaansa muille. Ja toimintaahan on! Runsaasti ja hyvin monenlaista; arkisen aherruksen piristykseksi on järjestetty mm. väriviikko, jolloin pukeudutaan eri väreihin eri päivinä, liikuntapäivä ohjattujen pihaleikkien merkeissä, urheiluturnauksia ja kierrätyskilpailu. Yhteispeliä ja ilmapiiriä on parannettu esimerkiksi hyvän käytöksen viikolla, auttamalla vanhempainyhdistystä tarvittaessa sekä lauantaikoulupäivällä, jolloin myös vanhemmat ovat päässeet mukaan ja saaneet samalla some-infoa. Vaikuttamisoppia on saatu mm. oppilaskunnan puheenjohtajan vaalin ja aloitelaatikon kautta.
Esittelyiden jälkeen oppilaat jaettiin ryhmiin legendaaristen Hullunkuriset perheet –korttien avulla ja ryhmätyöskentelyyn virittäydyttiin pienellä fyysisellä aivojumpalla parin kanssa. Itse asiaan paneuduttiin Oppivat kuppilat –menetelmällä, eli joka pöydässä oli eri kysymys liittyen siihen, miten koulutyöskentelyä voisi kehittää ja millainen koulu voisi tulevaisuudessa olla. Osallistujat vaihtoivat pöytää tietyin väliajoin ja keskustelivat aina kyseisen pöydän asiasta. Muistiinpanot tehtiin pöydillä oleviin kertakäyttöpöytäliinoihin, jotka täyttyivät ideoista ja ehdotuksista.
Täytyy kyllä sanoa, että oppilaat tekivät vaikutuksen keskittyneellä työskentelyllään! Myös vanhemmat pääsevät osallisiksi opsin työstämiseen ja koululaisten ajatuksia mm. otetaan pohjaksi vanhempien työpajaan. Hienoa, että tällaisia järjestetään!
Anna Kulmakorpi
Iltapäivän aluksi kaikki oppilaskunnat vuorollaan esittelivät omaa toimintaansa muille. Ja toimintaahan on! Runsaasti ja hyvin monenlaista; arkisen aherruksen piristykseksi on järjestetty mm. väriviikko, jolloin pukeudutaan eri väreihin eri päivinä, liikuntapäivä ohjattujen pihaleikkien merkeissä, urheiluturnauksia ja kierrätyskilpailu. Yhteispeliä ja ilmapiiriä on parannettu esimerkiksi hyvän käytöksen viikolla, auttamalla vanhempainyhdistystä tarvittaessa sekä lauantaikoulupäivällä, jolloin myös vanhemmat ovat päässeet mukaan ja saaneet samalla some-infoa. Vaikuttamisoppia on saatu mm. oppilaskunnan puheenjohtajan vaalin ja aloitelaatikon kautta.
Esittelyiden jälkeen oppilaat jaettiin ryhmiin legendaaristen Hullunkuriset perheet –korttien avulla ja ryhmätyöskentelyyn virittäydyttiin pienellä fyysisellä aivojumpalla parin kanssa. Itse asiaan paneuduttiin Oppivat kuppilat –menetelmällä, eli joka pöydässä oli eri kysymys liittyen siihen, miten koulutyöskentelyä voisi kehittää ja millainen koulu voisi tulevaisuudessa olla. Osallistujat vaihtoivat pöytää tietyin väliajoin ja keskustelivat aina kyseisen pöydän asiasta. Muistiinpanot tehtiin pöydillä oleviin kertakäyttöpöytäliinoihin, jotka täyttyivät ideoista ja ehdotuksista.
Täytyy kyllä sanoa, että oppilaat tekivät vaikutuksen keskittyneellä työskentelyllään! Myös vanhemmat pääsevät osallisiksi opsin työstämiseen ja koululaisten ajatuksia mm. otetaan pohjaksi vanhempien työpajaan. Hienoa, että tällaisia järjestetään!
Anna Kulmakorpi
perjantai 17. huhtikuuta 2015
Tunneli turvallisemmaksi omatoimirahan avulla
Kuten aiemmissa kirjoituksissa olen tuonut ilmi, omatoimirahan myöntöperusteet on päivitetty tämän vuoden alussa. Myös omatoimirahan 1. haku tälle vuodelle on ollut, ja lähidemokratiatoimikunta päätti omatoimirahan myöntämisestä huhtikuun kokouksessaan. Jälleen omatoimirahan avulla edistetään tekemisen demokratiaa, kun yhdistykset eri tavoin ehostavat lähiympäristöään mm. rantoja kunnostamalla ja virkistysmahdollisuuksia kehittämällä.
Yksi projekti täytyy kuitenkin erikseen mainita, nimittäin Höytämön omakotiyhdistyksen hakemus Sääksjärven koulun läheisyydessä sijaitsevan alikulkutunnelin ehostamiseksi yhteistyössä koulun 7.-9. luokkien kanssa. Mahtava hanke! Minusta tämä on juuri sellaista toimintaa, mitä myöntöperusteiden päivittämisen - ja höllentämisen - kautta oli tavoitteenakin mahdollistaa entistä paremmin. Oman asuinympäristön epäkohtaan puuttumista itse toimeen tarttumalla, yhteisöllisyyttä ja arjen turvallisuuden parantamista, nuoria osallistamalla.
Projektista kirjoitettiin pidemmästi tämän viikon Lempäälän-Vesilahden Sanomissa. Kuvaa klikkaamalla pääset lukemaan jutun kokonaisuudessaan.
1. haussa haetut projektit olivat sen verran maltillisen kokoisia, että määrärahaa jäi kohdentamatta noin 10 000€. Niinpä haku avattiin uudestaan mahdollisimman nopeasti ja 2. haku onkin avoinna paraikaa. Joten pikaisesti ideariihi pystyyn ja projekti vetämään!
Anna Kulmakorpi
Yksi projekti täytyy kuitenkin erikseen mainita, nimittäin Höytämön omakotiyhdistyksen hakemus Sääksjärven koulun läheisyydessä sijaitsevan alikulkutunnelin ehostamiseksi yhteistyössä koulun 7.-9. luokkien kanssa. Mahtava hanke! Minusta tämä on juuri sellaista toimintaa, mitä myöntöperusteiden päivittämisen - ja höllentämisen - kautta oli tavoitteenakin mahdollistaa entistä paremmin. Oman asuinympäristön epäkohtaan puuttumista itse toimeen tarttumalla, yhteisöllisyyttä ja arjen turvallisuuden parantamista, nuoria osallistamalla.
Projektista kirjoitettiin pidemmästi tämän viikon Lempäälän-Vesilahden Sanomissa. Kuvaa klikkaamalla pääset lukemaan jutun kokonaisuudessaan.
1. haussa haetut projektit olivat sen verran maltillisen kokoisia, että määrärahaa jäi kohdentamatta noin 10 000€. Niinpä haku avattiin uudestaan mahdollisimman nopeasti ja 2. haku onkin avoinna paraikaa. Joten pikaisesti ideariihi pystyyn ja projekti vetämään!
Anna Kulmakorpi
torstai 9. huhtikuuta 2015
Hyvää huhtikuuta!
Pääsiäisen vieton merkeissä alkanut huhtikuu onkin nyt erityisen kiintoisa.
Vaalimainokset ovat tuoneet väriä katukuvaan jo hetken aikaa - eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkoi eilen 8.4. ja jatkuu 14.4. saakka. Varsinainen vaalipäivähän on sitten 19.4. Lisätietoa löytyy Lempäälän kunnan vaalisivulta (mm. äänestyspaikat Lempäälässä) sekä Vaalit.fi -sivulta (Mm. Ketä ehdokasta voin äänestää? ja Pirkanmaan vaalipiirin ehdokkaat).
Jos sinulla on vielä mietinnässä ketä äänestäisit, apua voi saada vaalikoneesta. Tässä linkki muutamaan:
Aamulehden vaalikone
Ylen vaalikone
MTV Uutisten vaalikone
Nuorten vaalikone
Lisäksi Lempäälässä on meneillään uuden kunnanjohtajan hakuprosessi nykyisen kunnanjohtajan eläkkeelle jäämisen johdosta. Prosessi on edennyt siihen vaiheeseen, että ennen pääsiäistä pidettiin haastattelut, ja paraikaa ehdokkaat osallistuvat soveltuvuusarviointiin. Tavoitteena on, että haastatteluryhmän esitys käsitellään kunnanhallituksessa 27.4. ja kunnanvaltuusto valitsee kunnanjohtajan 29.4.
Kuntalaisille ehdokkaat uudeksi kunnanjohtajaksi esitellään julkisessa kunnanjohtajaehdokkaiden paneelissa, joka on tarkoitus järjestää 28.4. klo 18 alkaen Ideaparkin kokoustila Kotkassa. Paneelin juontaa Jussi-Pekka Rantanen (YLE) ja se tullaan myös videoimaan.
Kuntalaisilla on myös mahdollisuus esittää kysymyksiä ehdokkaille joko etukäteen tai paikan päällä. Paneelista on tehty Facebook -tapahtuma, jonka kautta voi myös laittaa kysymyksiä.
Lempäälän yhteistä talkoopäivää suunnitellaan ja järjestellään kuumeisesti koko ajan. Liity iloiseen talkoojoukkoon!
Anna Kulmakorpi
PS. Blogilla on jo yli 1000 katselukertaa! Jee!
Vaalimainokset ovat tuoneet väriä katukuvaan jo hetken aikaa - eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkoi eilen 8.4. ja jatkuu 14.4. saakka. Varsinainen vaalipäivähän on sitten 19.4. Lisätietoa löytyy Lempäälän kunnan vaalisivulta (mm. äänestyspaikat Lempäälässä) sekä Vaalit.fi -sivulta (Mm. Ketä ehdokasta voin äänestää? ja Pirkanmaan vaalipiirin ehdokkaat).
Jos sinulla on vielä mietinnässä ketä äänestäisit, apua voi saada vaalikoneesta. Tässä linkki muutamaan:
Aamulehden vaalikone
Ylen vaalikone
MTV Uutisten vaalikone
Nuorten vaalikone
Lisäksi Lempäälässä on meneillään uuden kunnanjohtajan hakuprosessi nykyisen kunnanjohtajan eläkkeelle jäämisen johdosta. Prosessi on edennyt siihen vaiheeseen, että ennen pääsiäistä pidettiin haastattelut, ja paraikaa ehdokkaat osallistuvat soveltuvuusarviointiin. Tavoitteena on, että haastatteluryhmän esitys käsitellään kunnanhallituksessa 27.4. ja kunnanvaltuusto valitsee kunnanjohtajan 29.4.
Kuntalaisille ehdokkaat uudeksi kunnanjohtajaksi esitellään julkisessa kunnanjohtajaehdokkaiden paneelissa, joka on tarkoitus järjestää 28.4. klo 18 alkaen Ideaparkin kokoustila Kotkassa. Paneelin juontaa Jussi-Pekka Rantanen (YLE) ja se tullaan myös videoimaan.
Kuntalaisilla on myös mahdollisuus esittää kysymyksiä ehdokkaille joko etukäteen tai paikan päällä. Paneelista on tehty Facebook -tapahtuma, jonka kautta voi myös laittaa kysymyksiä.
Lempäälän yhteistä talkoopäivää suunnitellaan ja järjestellään kuumeisesti koko ajan. Liity iloiseen talkoojoukkoon!
Anna Kulmakorpi
PS. Blogilla on jo yli 1000 katselukertaa! Jee!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)